Maahanmuuttajaäitien pääsy koulutukseen ja työelämään tukee koko perheen kotoutumista - Careeria

Maahanmuuttajaäitien pääsy koulutukseen ja työelämään tukee koko perheen kotoutumista

28.08.2019


Minna Perokorpi-Sulin, palvelupäällikkö, Careeria.

Kielitaidon puute, matala koulutustaso ja pitkittynyt kotonaolo lasten kanssa ovat eristäneet monen maahanmuuttajaäidin kotiin. Äitien kouluttautuminen nostaa koko perheen sosioekonomista asemaa ja muokkaa perheen asennetta kouluttautumiseen ja työntekoon. Malli siirtyy perheen sisällä lapsille.

Careeriassa toimii kaksi maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen, kouluttautumiseen sekä poluttamiseen kohti työelämää liittyvää hanketta. Äidit mukaan- ja Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeissa maahanmuuttajaäidit menevät lastensa kanssa kouluun oppimaan lukemista, kirjoittamista ja matematiikan perusteita.

Vantaan kaupungin sivistystoimi ja koulut ovat olleet erittäin vakuuttuneita mallista, samoin TE-toimisto ja ELY-keskus sekä mukana olleet maahanmuuttajataustaiset naiset. Äitien kielitaito ja työelämävalmiudet sekä kotoutuminen on edennyt vauhdilla. Tämä näkyy koko perheessä, sillä äidit ovat avainhenkilöitä monessa perheen sisäisessä asiassa.

Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi vanhemmat oppivat tukemaan lasta opinnoissa ja toimimaan palveluissa

Useimmat hankkeeseen osallistuneet äidit ovat olleet pitkään kotona lasten kanssa tai ovat vajavaisen kielitaidon takia jääneet pois työmarkkinoilta tai koulutuksista.  Hankkeessa on myös äitejä, jotka ovat vasta tulleet maahan. Osa äideistä on luku- ja kirjoitustaidottomia koulutuksen alussa. Osalla on hyvin heikko suomen kielen taito. Osalla ei ole minkäänlaista koulu- tai työkokemusta edes omasta kotimaastaan.

Äidit opiskelevat suomen kielen luku-ja kirjoitustaidon sekä matematiikan perusteita yhdessä peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa tavallisessa luokassa kolmena päivänä viikossa. Lisäksi äitien kanssa käydään läpi kotoutumiskoulutuksen sisältöjä. Heillä on myös yhtenä päivän suomi toisena kielenä -opetusta.  Äidit oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, mutta myös ymmärtämään koulun tavoitteita, päivärytmiä ja sääntöjä.

Toiminnan myötä vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten äitien suomen kielen oppimista, kotoutumista sekä luodaan heille uusia mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen kantaväestön kanssa. Samalla maahanmuuttajaäidit oppivat tukemaan omien lastensa suomen kielen oppimista ja koulunkäyntiä sekä sopeutumista suomalaiseen päivähoito- ja koulutusjärjestelmään.

Myös ymmärrys koulun merkityksestä ja sen antamista mahdollisuuksista sekä suomalaisesta koulujärjestelmästä kasvaa. Yhteistyön kodin ja koulun välillä on huomattu kasvavan huomattavasti. Vanhempien kynnys olla yhteydessä kouluun on madaltunut ja osallistuminen lapsen koulunkäyntiin vahvistuu ja aktivoituu.

Toimintamalli tukee myös polutusta työelämään

Hankkeiden tavoitteena on, että kotona olevat maahanmuuttajanaiset voisivat kehittää suomen kielen taitojaan niin, että ne mahdollistaisivat ammattiopinnot ja työelämään siirtymisen nopeutetussa aikataulussa perinteiseen koulutusmalliin verrattuna. Kotoutumiskoulutuksen aikaa onkin voitu tällä mallilla lyhentää huomattavasti perinteiseen kotokoulutukseen verrattuna.

Kotokoulutuksessa opitaan työelämä- ja yhteiskuntataitoja sekä mietitään erilaisia yksilöllisiä polkuja kohti työelämää. Tärkeä osa integroitumisessa on myös oppia hyödyntämään oman lähiympäristön erilaisia palveluita ja toimintaa.

Kun äitien kielitaitoa testattiin toimintavuoden keväällä ja verrattiin sitä lähtötasoon, huomattiin huima kielitaidon kehitys (A1.2-B2.1). Lisäksi huomattiin itsetunnon ja minäkuvan parantuminen sekä polttava halu jatko-opintoihin ja työelämään. Osa äideistä jatkaakin aikuisten perusopetukseen, Valma-koulutukseen, oppisopimukseen tai he aloittivat ammatilliset opinnot.  Äideille itselleen on myös tullut selkeä käsitys ja tavoite omasta polusta kohti työelämää.

Talvilomasta eteenpäin äidit lähtevät 3 kk kestävään työkokeiluun, jonka sujumista seurataan aktiivisesti ja tukea tarjotaan oppilaitoksen taholta sekä äideille että työpaikoille.  Työkokeilut pyritään järjestämään äitien oman mielenkiinnon ja osaamisen mukaan.

Vaihtoehtoinen malli kotokoulutukseen?

Hankkeen toimet ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ja niillä pystytään hyvin vastaamaan perinteisiin kielenoppimisen ja kotoutumisen koulutusmalleihin. Koulutusmalli on tavoittanut ja sitouttanut hyvin maahanmuuttajaäidit.  Peruskoulu on koettu turvalliseksi paikaksi astua mukaan elinikäisen oppimisen polulle. Yhteistyö eri hallinnon- ja koulutusalojen välillä on myös yksi merkittävä, hyvät tulokset mahdollistava asia.

Työvoimapula tietyillä aloilla on suuri. Voisiko malli olla avuksi myös työvoimapulan ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmassa? Itse uskon tähän. Lisäksi hankkeiden malli voi hyvinkin toimia vaihtoehtoisena mallina kielenopetuksessa ja kotoutumiskoulutuksessa.

Minna Perokorpi-Sulin
Palvelupäällikkö, Pedagoginen suunnittelu ja kehitys, Pedagoginen tuki
Careeria

Taustaa

ESR-rahoitteinen Äidit mukaan -hanke alkoi vuonna 2017 yhdessä peruskoulussa Vantaalla. Vuonna 2018 Opetushallitukselta haettiin lisärahoitusta Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeelle, jotta voitiin aloittaa hankkeen mukainen toiminta toisessakin Vantaan peruskoulussa. Toiminta laajenee ensi syksynä vielä kahteen uuteen kouluun. Lisäksi toimintamallin mukaista toimintaa suunnitellaan aloitettavan kahdeksalla muulla paikkakunnalla.

Kirjoitus on osa työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeen Pakolaisesta kuntalaiseksi -verkostopäivän blogisarjaa. Se on julkaistu 3.7.2019 työ- ja elinkeinoministeriön Kokouttaminen.fi -blogissa.