Ryhmä ja ryhmässä toimiminen - Careeria

Ryhmä ja ryhmässä toimiminen

15.01.2020

Ryhmään kuuluminen ja sitä kautta tulleet hyväksymisen kokemukset ovat tärkeitä. Yhteisöllisyys tarvitsee toimintakulttuurin, jossa suositaan vuorovaikutteisuutta, neuvottelua ja joka sallii erilaisuuden. Yhteisöllisyyttä tulisi tukea ja edistää, koska sen avulla on mahdollisuus lisätä opiskelukykyä, osallistujien sosiaalista pääomaa ja yhteisön hyvinvointia. Koulussa tulisi huomioida opiskelijoiden olevan yhteisön jäseniä. Henkilöstön tulisi nähdä opiskelijat kumppaneina ei asiakkaina. Yhteisöllisyys edellyttää jaetut arvot, normit ja päämäärät. Avoimuus, luottamus, vuorovaikutus ja osallistuminen ovat tärkeitä yhteisöllisyyteen kuuluvia asioita. Lisäksi tarvitaan rutiineja, pysyvyyttä, aikaa ja paikka. On tärkeää, että yksilö tuntee kuuluvansa ryhmään ja tuntee olevansa tarpeellinen ja tuntee olevansa hyväksytty ryhmän jäsenenä. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta tulisi huolehtia, jotta he pystyvät parantamaan opiskelijoiden opiskelukykyä. (Kujala, 2001)

Hyvin toimiva ryhmä keskittyy itseensä ja asioihin, jotka ovat sille ja ryhmän jäsenille tärkeitä. Ryhmän jatkuva ryhmäyttäminen vahvistaa ryhmän toimintakykyä, parantaa ilmapiiriä ja lisää turvallisuudentunnetta. Säännölliset tapaamiset rohkaisevat ryhmän hiljaisempia myös osallistumaan aktiivisemmin, ja äänekkäimmät oppivat kuuntelemaan muita. Lisäksi tapaamiset antavat jäsenille sosiaalisia taitoja, joista on hyötyä jatkossakin. Ryhmän toimimiseen tarvitaan se, että kaikilla on tunne kuulua ryhmään. Tämä tunne saavutetaan, kun tulee tunne tulla kuulluksi ja kaikki kunnioittavat toisiaan. (Ryhmäilmiö, 2015)

Ryhmälle on tärkeää kokea olevansa turvallisessa ympäristössä. Silloin on uskallusta ilmaista, jos ei olekaan kaikista asioista samaa mieltä. Ihmisten erilaisuus ja erilaiset mielipiteet tuovat ryhmään uusia ajatuksia ja oivalluksia. Ulkopuolisetkin voivat antaa ryhmälle palautetta, ja yhteistyö muiden kanssa sujuu paremmin. Ryhmässä ollaan avoimempia ja myös itsekriittisiä. Johtajana on se, joka hallitsee käsiteltävän asian. (Tiimi syntyy taistellen ja työstellen, 2006)

Millaisia haasteita opettaja voi ryhmässä kohdata?

Ryhmä on ihmiselle luonnollinen oppimisympäristö. Me kaikki synnymme perheeseen, yhteisöön. Yksilölle on merkityksellistä mihin ryhmään synnymme, koska oppiminen prosesseineen on sidoksissa ryhmään. Koulussa opettaja nähdään usein ryhmän johtajana. Opettaja käynnistää työskentelyn, ohjaa, kontrolloi ja usein hyväksyy tai hylkää. (Nikkola, 2011)

Haasteita: Ryhmässä ei synny yhteistyötä eikä keskustelua. Ryhmässä epäillään ja/tai pelätään muita. Ryhmässä on kuppikuntia tai klikkejä. Osa jää yksin, voi olla kiusaamista. Jotkut ryhmässä asettuvat vastaan. Yhteistyö ei suju ryhmän sisällä, eikä ohjaajan ja ryhmän välillä. Ohjaaja ei ole johtaja, vaan joku/jotkut ryhmäläisistä. Pahimmassa tapauksessa ohjaaja pelkää ryhmäänsä. (Ryhmäilmiö, 2015)

"On hyvä muistaa, että nuoret eivät itse kaipaa ammattilaisia, vaan aikuisia. Nuoret eivät tee eroa niiden roolien välille, joissa aikuiset heidät kohtaavat. Nuoret vastaavat positiiviseen kohtaamiseen, arvostamiseen ja kunnioittamiseen positiivisesti." (Ryhmäilmiö, 2015)

Ryhmässä työskentelyssä kohdtaan samoja haasteita, kuin ihmisten kanssa yleensä. Esim. sosiaaliset paineet, dominoivat yksilöt, erimielisyydet, arvovaltaongelmat, aikapula. Sosiaaliset laiskottelijat, vapaamatkustajat ja ne, jotka eivät sovi ryhmään luonteensa puolesta ovat suuria haasteita ryhmän toiminnalle. Liian dominoivat lannistavat hiljaiset ja näin kommunikointi vaikeutuu ja motivaatio laskee. Aktiivisten mielestä liian hiljaiset saattavat olla ryhmän painolastina. Ohjaajan onkin osattava ohjata tässä tilanteessa sopivalla tavalla. (Isokorpi n.d.)

Millasta on hyvä vuorovaikutusosaaminen 

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa opitaan työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja sitä kautta opitaan ymmärtämään ja arvostamaan ryhmän moninaisuutta ja erilaisuutta. Vuorovaikutteisten oppimistilaisuuksien järjestämisessä on ratkaisevaa pelisääntöjen sopiminen ja heterogeenisten ryhmien muodostaminen. Kaikkien tulisi oppia työskentelemään kaikkien kanssa. Onnistunut koulutus osallistaa opiskelijoita, antaa toimijoiden osallistua aktiivisesti. Opettajalla tulisi olla tilanneherkkyyttä lukea erilaisia asioita. Aktiivinen, motivoiva ja hyvä ilmapiiri tuo tyytyväisyyttä ja kehittää vuorovaikutusta.

Kiinnostunut opiskelija tarvitsee opetusta ja ohjausta, joka on vuorovaikutteista. Tehtävien tulee olla perusteltuja ja sisältöjen opiskelijaa kiinnostavia, koska sen vaikutuksesta opiskelijalla on intoa ja innostumista. Lisäksi sisäinen motivaatio kasvaa. Opiskelija tarvitsee myös kannustavaa palautetta. Opiskelijan riippumattomuutta auttaa omien tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmat, miten niihin päästään. Yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Yhteisöllisessä oppimisessa opettajalla on tärkeä rooli vuorovaikutuksen edistäjänä. Oppimisen ohjaamisessa tavoite on yhteinen tieto sekä oman ja muiden oppimisen parantaminen.

Hyvä oppimisympäristö ja vuorovaikutus vaativat opettajalta yhteistyökykyä ja taitoa osata kohdata erilaisia opiskelijoita. Opettajan tulee ymmärtää arvostaa, kunnioittaa, kuunnella, kuulla ja olla läsnä. Minusta opettajalta ei vaadita sen enempää kuin muutenkaan ihmisiltä. Ole ihminen ihmisille ja kohtele toisia, niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Hyvin yksinkertaista.

Anne Lehtinen
Kuraattori, Careeria

Lähteet:
Isokorpi T, Ryhmän ohjaaminen
Kujala J, 2001. Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä
Nikkola T, 2011. Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryhmässä
Ryhmäilmiö, 2015. Ehyt
Tiimi syntyy taistellen ja työstellen. 2006