TEO (työelämässä oppiminen)

07.04.2021

Ammatillisen koulutuksen reformi on haastanut ammatillisen koulutuksen kanssa työskenteleviä jo useamman vuoden ajan (1.1.2018). Haasteet eivät siihen loppuneet, vaan uusi haaste KORONA, iski meihin 2020 vuoden alkupuolella. Hallituksen liikkumisrajoitusten tullessa todellisiksi maaliskuussa 2020 olo oli aika epätodellinen. KORONA oli iskenyt meihin täydellä voimalla.

Samalla jouduimme miettimään, miten tästä selviydymme ja saamme hoidettua työmme, eli opiskelijoiden opettamisen ja ohjaamisen työelämässä. Opiskelijoiden työelämässä oppimisen jaksoja peruttiin, osa pääsi onneksi työelämäjaksoille sovitusti. Haasteita toi kuitenkin etäopetus aloilla, joissa etäopetuksena ei voinut kaikkea harjoitella, kuten sosiaali- ja terveysala ja muut kädentaitojen alat. Työelämä suhtautui kuitenkin kiitettävästi viestintään siitä, ettemme olleet harjoitelleet kaikkia käden taitoja ja työelämävalmiudet eivät olleet aivan “tikissä”. He lupautuivat opettamaan ja ohjaamaan puuttuvia kädentaitoja. Tästä olemme äärimmäisen kiitollisia, sekä me opettajat että opiskelijat.

Yhteistyö työelämän kanssa on meille ammatillisessa koulutuksessa erityisen arvokasta. Se antaa opiskelijoille aitoja työelämäkokemuksia ja “oikeaa” oppimista tulevaisuuden työelämää varten. Työelämäyhteistyön kehittäminen ja asiakassuhteiden ylläpitäminen on osa organisaation verkostoja ja iso osa ammatillisen opettajan työtä opettamisen ym. työn ohella.

Ote Ammatillisen koulutuksen reformin tarkastuskertomuksesta 2/2021 (11.3.2021)

“Laajat ongelmat työelämäyhteistyössä voisivat kriisiyttää ammatillisen koulutuksen. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on keskeinen osa ammatillista koulutusjärjestelmää. Sen onnistuminen ja kehittäminen on ensiarvoista koulutusjärjestelmän kestävyyden varmistamisessa. Ammatillinen koulutus on kestävällä pohjalla, jos työelämäyhteistyön sisältö, toimintamalli ja vastavuoroisuus vastaavat elinkeinoelämän ja yritystoimijoiden odotuksia. Laajat ongelmat työelämäyhteistyössä kriisiyttäisivät koko koulutusjärjestelmän. Ammattiopistoissa on panostettu työelämäyhteistyöhön. Suhdanteet tai alueelliset rakennemuutokset voivat kuitenkin heikentää yritysten edellytyksiä tarjota opiskelijoille oppimispaikkoja”.

TEO kehittäminen ja parantaminen

Kysymys kuuluukin, miten pidämme yllä ja kehitämme työelämäyhteistyötä opiskelija- ja työelämälähtöisesti luoden win–win -tilanteen? Työpaikat ovat haastavassa tilanteessa, miten saada hyviä työntekijöitä ja me, miten saada opiskelijoille hyviä työelämän taitoja ja kokemuksia. Haasteita opiskelijaohjaukseen tuovat usein työelämäjakson suunnittelemattomuus, ajan ja resurssien puute, varsinkin sote-alalla työntekijöiden suuri vaihtuvauus, kolmivuorotyö ja keikka-/sijaistyövoiman käyttö. Pienissä pk-yrityksissä usein omistaja on ainoa työntekijä, joka ohjaa opiskelijaa oman työn ohella. Samalla hän yrittää tehdä leipätyötään miettien tilauksien ja aikataulujen painaessa “takaraivossa”. Tähän kuvioon ei oikein opiskelijan ohjaukseen jää aikaa. Hatun nosto ja iso kiitos siitä, että olette jaksaneet ohjata opiskelijoita.

Hyvällä yhteistyöllä, suunnitellen ja matalan kynnyksen yhteydenpidolla voimme vaikuttaa yhteistyön sujumiseen ja antaa opiskelijalle parhaan, mahdollisimman hyvän työelämäkokemuksen. Avoin vuorovaikutus ja “tuttuus” ovat asioita, joita arvostamme ja palautteiden kautta parannamme yhteistyötämme. Ohjaaja- ja arvioijakoulutusten räätälöinti työelämän tarpeisiin eri menetelmiä käyttänen, lähi- ja etäyhteyksin turvallisesti ja suosituksia noudattaen.

Koulutussopimus ja Oppisopimus

Opiskelijan työelämäjaksolle työpaikoilla tapahtuvaa oppimista voidaan järjestää oppilaitoksen ulkopuolisilla työpaikoilla oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on vastata opiskelijan osaamisen kehittymisen tavoitteellisuudesta ja ohjauksesta. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen ja osoittamisen suunnittelussa yhdistyvät opiskelijan osaaminen, tutkinnon perusteiden vaatimuksen ja työpaikan työtehtävien yhteensovittaminen. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen sisältö ja toteutus suunnitellaan yhdessä työpaikkojen kanssa. Vastuuopettaja varmistaa työpaikan soveltuvuuden työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen, ottaen huomioon opiskelijan toiveet mahdollisuuksien mukaan.

Työelämäpalaute

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus haluavat toiminnallaan kehittää työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä. Valtakunnallista työelämäpalautejärjestelmää kehitetään parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä. Työelämäpalaute on määritelty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 g §:ssä yhdeksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien vaikuttavuusrahoituksen perusteeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on säätänyt asetuksella tarkemmin työelämäpalautteen kohderyhmistä, palautteen keräämisestä ja palautetiedon käytöstä vaikuttavuusrahoituksen laskennassa. Asetus on tullut voimaan 1.1.2021 alkaen.

Työelämäpalautejärjestelmä otetaan käyttöön 1.7.2021. Tämä tarkoittaa oppilaitoksen ja työelämäyhteistyön tiivistämistä ja työelämän tarpeisiin vastaamista. Ohjaaja- ja arvioijakoulutukset ja opiskelijoiden ohjaus henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisesti, ottaen huomioon erilaiset oppijat ja opiskelijoiden omat opintopolut tavoitteineen. Innolla odotamme tätä yhteistyötä, mitä muutoksia se tuo tullessaan ja miten meidän tulee kehittää toimintaamme työelämä- ja opiskelijalähtöisemmäksi.

Päivi Eronen
Sosiaali- ja terveysalan opettaja
Careeria

Jäätynyt putous Lapissa.